Äänikoodausmenetelmän

Äänikoodausmenetelmä, tunnettu myös nimellä äänenkoodaus tai äänikompressointi, on prosessi, jossa digitaalista äänidataa muunnetaan tehokkaampaan muotoon tallennusta, siirtoa tai käsittelyä varten. Tämän prosessin päätavoitteena on vähentää tiedoston kokoa samalla kun pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvä äänenlaatu. Äänikoodausmenetelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen pääluokkaan: häviöllisiin ja häviöttömiin.

Häviölliset menetelmät poistavat osan äänidatasta, jota ihmiskorva ei tyypillisesti havaitse. Tämä johtaa merkittävään tiedostokoon pienenemiseen, mutta äänenlaatu voi kärsiä, erityisesti matalammilla bittinopeuksilla. Esimerkkejä häviöllisistä menetelmistä ovat MP3, AAC ja Vorbis. Nämä menetelmät hyödyntävät kuulojärjestelmän rajoituksia, kuten kuulokynnystä ja maskeerausta, poistaakseen redundanttia tai vähemmän havaittavaa tietoa.

Häviöttömät menetelmät pakkaavat äänidatan ilman, että tietoa menetetään. Tällöin alkuperäinen äänitiedosto voidaan palauttaa täydellisesti. Häviöttömän pakkaamisen tiedostokoko on kuitenkin suurempi kuin häviöllisen pakkauksen. Esimerkkejä häviöttömistä menetelmistä ovat FLAC ja ALAC. Nämä menetelmät käyttävät yleisiä tiedonpakkausalgoritmeja, jotka etsivät toistuvia datakuvioita ja korvaavat ne lyhyemmillä esityksillä.

Äänikoodausmenetelmien valinta riippuu käyttökohteesta. Musiikin suoratoistopalvelut ja mobiililaitteet käyttävät usein häviöllisiä menetelmiä tiedostokoon minimoimiseksi. Ääniteknikot ja audiofiilit voivat suosia häviöttömiä menetelmiä korkeimman mahdollisen äänenlaadun varmistamiseksi.