äänenintensiteetti

Äänenintensiteetti on akustinen suure, joka kuvaa äänen tehon jakautumista pinta-alaa kohden. Se on mitta ääniaallon energiatiheydestä ja sen etenemisestä. Äänenintensiteetti ilmoitetaan yleensä wateissa neliömetriä kohden (W/m²).

Äänenintensiteetti liittyy läheisesti äänenpaineeseen, joka on ilman paineen vaihteluita, jotka ääniaalto aiheuttaa. Mitä suurempi äänenpaine, sitä suurempi on myös äänenintensiteetti. Suuri äänenintensiteetti tarkoittaa voimakkaampaa ääntä.

Äänenintensiteettiä käytetään kuvaamaan äänen voimakkuutta ja sen leviämistä eri etäisyyksillä äänilähteestä. Esimerkiksi kaukana kaiuttimesta äänenintensiteetti on pienempi kuin lähellä, koska äänen energia jakautuu suuremmalle alueelle.

Ihmisen kuulon herkkyys vaihtelee taajuuden mukaan, mutta yleisesti äänenintensiteettiä käytetään pohjana äänenvoimakkuuden mittaamisessa desibeliasteikolla. Desibeli on logaritminen asteikko, joka kuvaa äänenintensiteetin suhdetta kuuloalueen kynnysintensiteettiin. Tyypillisesti hiljaisuus on 0 desibeliä ja erittäin voimakas ääni voi ylittää 120 desibeliä, joka on kivun raja.

Äänenintensiteettiä mitataan äänimittareilla, jotka rekisteröivät äänen painevaihtelut ja muuntavat ne intensiteettiä kuvaaviksi arvoiksi. Sitä käytetään esimerkiksi melunmittauksessa, akustiikan tutkimuksessa ja äänentoistojärjestelmien suunnittelussa.