äänimittareilla

Äänimittareilla tarkoitetaan mittauslaitteita, joilla mitataan ilmanpaineen vaihteluiden aiheuttamaa äänitasoa ympäristössä, työpaikalla tai rakennusten rakenteissa. Laitteet voivat tallentaa sekä hetkellisiä että ajassa kertyviä arvoja, ja tulokset ilmoitetaan pääasiassa desibeleinä suhteessa 20 µPa:n referenssiin. Tavallisina painotuksina ovat A-painotus (dB(A)) ja C-painotus (dB(C)).

Luokitus ja standardit: Käytännössä äänimittarit jaetaan käsikäyttöisiin mittauksiin sekä henkilökohtaisiin dosimetreihin, joiden avulla mitataan altistumista pitkällä aikavälillä. Kansainväliset standardit määrittävät mittausmenetelmät ja suorituskyvyn: ISO/IEC 61672 -standardit (osa 1 ominaisuuksista ja osa 2 vaatimuksista) jakavat laitteet luokkiin 1 ja 2.

Mittaustekijät: Laitteet voivat tallentaa Leq–tasoa, Lmax ja Lmin sekä Lpk (huippuarvo). Aikavasteet ovat Fast (nopea) ja Slow (hidas) sekä impulsiivinen vaihtoehto. Taajuusjakaumaa voidaan analysoida oktaavijaksoina tai 1/3-oktaavijakoina. Monet laitteet toimivat sekä reaaliaikaisina mittareina että dataloggereina.

Kalibrointi ja laadunvarmistus: Kalibointi suoritetaan ennen mittauksia käyttämällä 1 kHz:n, 114 dB SPL:n kalibrointilaitetta, ja tuloksia dokumentoidaan. Kalibroinnin huolellisuus varmistaa tulosten traceability ja laitteiden vaatimustenmukaisuuden ISO/IEC-standardeihin.

Käyttö ja sovellukset: Äänimittareilla mitataan työpaikan melutasoja, ympäristön äänimaisemaa sekä tuotetestauksia ja rakennusten akustiikkaa. Mittausolosuhteet, sijainti, mikrofonin asento sekä tuulen vaikutus on otettava huomioon; tulokset tulkitaan soveltuvien ohjeiden ja säädösten mukaan.