ympäristötietouden

Ympäristötietouden käsite viittaa yksilön tai yhteisön kykyyn hakea, arvioida ja soveltaa tietoa ympäristön tilasta, ekosysteemien toiminnasta sekä kestävästä kehityksestä. Se kattaa sekä luonnon ja ihmisen toiminnan väliset vuorovaikutukset että niiden sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Ympäristötietous ulottuu sekä tiedon ymmärtämiseen että käytäntöihin, kuten päätöksentekoon, arvoihin ja vastuullisuuteen.

Ympäristötietoutta kehitetään erityisesti koulutuksessa, tutkimuksessa, julkisessa viestinnässä ja päätöksenteossa. Se on monitieteinen kenttä, joka yhdistää ympäristö- ja luonnontieteet, kestävyys- ja yhteiskuntatieteet sekä tieto- ja mediasisältöjen arvioinnin. Keskeisiä osa-alueita ovat ekologinen tieto, systeemiajattelu, kriittinen lukutaito sekä kyky arvioida tietoja eri lähteistä ja mediasisällöistä.

Ympäristötietous ilmenee sekä yksilön päätöksenteossa että yhteiskunnan politiikkavalinnoissa. Se tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista sekä ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja resurssien käytön kaltaisten ajankohtaisten kysymysten käsittelyä. Tietoinen ympäristötietous edellyttää laadukkaan tiedon saatavuutta, tiedonhankinnan taitoja sekä kykyä erottaa luotettava tieto epäluotettavasta sisällöstä.

Haasteita ovat tiedon määrä ja sen luotettavuuden varmistaminen, tiedonsaannin rakenteellinen epätasa-arvo sekä kriittisen medialukutaidon ja viestinnän kehittäminen nopeasti muuttuvassa tiedon ympäristössä. Ympäristötietous on keskeinen osa ympäristö- ja kestävän kehityksen politiikkaa sekä koulutusta, ja se linkittyy laajalti ympäristökasvatukseen sekä tiedon ja viestinnän toimintaan.