ylälohkoihin

Ylälohkoihin on suomen kielen kieliopillinen muoto, joka ilmaisee suunnan kohti useita ylälohkoja. Ylälohko tarkoittaa ylempää lohkoa tai yläosan rakennetta, ja se muodostuu etuliitteestä ylä- sekä sanasta lohko. Illatiivinen monikkomuoto -iin/-ihin osoittaa siirtymää johonkin useampaan ylälohkoon, joten muoto on ylälohkoihin.

Etymologia ja morfologia: Ylä- on suomen kielen etuliite, jolla merkitään yläpuolisuutta, ja lohko tarkoittaa blokkia, osaa tai segmenttiä. Ylälohkoin muodostuu ylälohko (ylempi lohko) ja illatiivin monikkopääte -iin/-ihin, ja koko yhdistelmä tarkoittaa “to the upper blocks” tai “into the upper blocks”.

Käyttökonteksteja on erityisesti teknisissä teksteissä, kuten geologiassa, kaivostoiminnassa ja rakentamisessa, joissa puhutaan ylälohkojen rakenteista ja niiden alueista. Termi on luonteeltaan tekninen ja esiintyy painottuneesti kuvailevissa tai analysoivissa teksteissä, joissa jaetaan ilmiöitä tai rakenteita useisiin ylälohkoihin.

Esimerkkejä käyttökontekstista ovat geologiset kuvaukset, joissa tarkastellaan esimerkiksi ylälohkoihin liittyviä rajapintoja ja rakenteita kivilajikerrosten yläosassa, sekä rakennetekniset yhteydet, joissa moduulit tai osat jaetaan ylälohkoihin. Ylälohkoihin-muotoa käytetään siis kuvaamaan suunnan siirtymää tai kohdistumista useisiin kyseisiin ylä-osasisiin lohkoihin.

Lisätietoja voi etsiä yleisiä sanastoja käsittelevistä teknisistä sanakirjoista ja alakohtaisista teksteistä geologian, kaivosteollisuuden sekä rakennetekniikan alueilla.