ylikirjoittaminen

Ylikirjoittaminen on termi, jota käytetään kuvaamaan prosessia, jossa vanha tieto korvataan uudella kirjoitusoperaatiolla siten, että alkuperäinen tieto menettää asemansa. Termi on yleisesti käytössä sekä teknisessä että arkisessa kielessä, ja siihen liittyvät sekä tietojen tallentamisen että sisällön kirjoittamisen kontekstit.

Tietotekniikassa ylkirjoittaminen viittaa usein tilanteisiin, joissa dataa kirjoitetaan samaan paikkaan uudelleen niin, että aiempi sisältö häviää. Tämä voi tapahtua muistissa, kun ohjelma kirjoittaa toiseen muistialueeseen ilman asianmukaisia turvatoimia, tai tiedostojärjestelmässä, jossa uusi tallennettava tieto korvaa vanhan tiedoston sisällön. Ylikirjoittamista voivat aiheuttaa virheet ohjelmoinnissa, puutteellinen syötteen validointi, tai käyttölaitteiden tilapäiset epäonnistumiset. Riskit näkyvät tietojen menetyksenä, korruptoituneina tiedostoina tai järjestelmän epävakautena.

Lisäksi ylikirjoittaminen on ilmiö myös tekstinmuokkauksessa, jossa kirjoitettava teksti korvaa olemassa olevaa merkki merkiltä ohuessa overtyping-tilassa. Tämä käyttöaihe on nykyään harvinaisempi, mutta se voi aiheuttaa epätoivottua muokkausta ilman huomauttamista.

Ehkäisy ja hallinta perustuvat muun muassa varmuuskopioihin, versionhallintaan, tiedostojen varmistustyyppeihin (kuten lukitus ja aputila), sekä ohjelmointikäytäntöihin, jotka rajoittavat ylikirjoituksen riskejä. Tietoturvan ja luotettavuuden kannalta olennaista on myös muistiturvallisuus, syötteen rajoittaminen ja tilapäisten muutosten jäljitettävyys. Ylikirjoittaminen on siten yleinen ja tärkeä käsite sekä tietoteknisessä että arkisessa kirjoitus- ja tallennusympäristössä.