ylijännitesuojaa

Ylijännitesuojaus on sähkö- tai tietoliikennejärjestelmissä käytettyjen laitteiden ja asennusten suojaus, jonka tehtävänä on rajoittaa tai ohjata jännite, joka ylittää turvallisen tason. Ylijännitesuojaus torjuu vahinkoja sekä laitteisiin että ihmis- ja paloturvallisuuteen ja kattaa sekä pää- että käyttötason suojaamisen rakennusten jakelujärjestelmissä sekä yksittäisissä laitteissa.

Toimintaperiaate perustuu siihen, että suojaus rajoittaa jännitteen lyhytaikaisissa pulssivetäyksissä ja ohjaa energian turvalliselle reitille. Yleisimmät suojauslaitteet ovat varistorit (MOV), kaasupurkausputket (GDT) sekä TVS-diodit, sekä kokonaisuuksina käytettävät SPD-moduulit. Nämä laitteet sijoitetaan yleensä sekä sähkösyötön tuloon että herkille laitteille, ja ne toimivat yhdessä muiden suojien kuten katkaisijoiden ja maadoituksen kanssa.

Käyttö ja luokitus perustuvat standardeihin, kuten IEC 61643-1, joka määrittelee suojalaitteiden luokat, vasteajat ja testausmenetelmät. Suojauksia käytetään sekä rakennusten pääjakeluissa että yksittäisissä laitteissa sekä datayhteyksien kuten Ethernetin ja telekanavien suojauksessa. Suunnittelussa korostetaan maadoituksen ja suojalaitteiden oikeaa koordinaatiota.

Valinta ja ylläpito huomioivat jännite- ja virrankeston sekä laitteen energian käsittelykyvyn sekä suunnittelun mukaiset vaatimukset. Ylijännitesuoja saattaa menettää ominaisuuksiaan käytössä, jolloin se on uusittava tai testauksin varmistettava, että se toimii edelleen. Säännöllinen testaus ja huolto ovat suositeltavia.

Rajoitukset: ylijännitesuoja ei korvaa asianmukaista maadoitusta eikä pysty estämään kaikkia ylijännitteitä, erityisesti pitkäkestoisia tai erittäin suuria pulssivetoja. Suunnittelussa on tärkeää varmistaa oikea koordinaatio muiden suojauslaitteiden kanssa ja järjestelmän kokonaisvaltainen turvaus.