maadoituksen

Maadoitus on sähkö- ja elektroniikkajärjestelmien maahan yhteyttämistä siten, että muodostuu referenssi- tai suojapotentiaali sekä matala-impedanssinen polku virroille vikatilanteissa. Sen tarkoituksena on vähentää sähköiskun riskiä, suojata laitteita ja mahdollistaa suojien sekä katkaisijoiden oikea-aikainen toiminta sekä vakauttaa järjestelmän jännitteitä.

Periaate perustuu siihen, että sähköjärjestelmän metalliosat sekä rakennuksen sähköverkko liitetään maahan maadoitusjohtimien, maadoituspylväiden, maadoitusverkkojen ja mahdollisten maadoituslevyjen kautta. Maaperä tarjoaa matalan impedanssin reitin, johon vikatilanteessa virta voi turvallisesti ohjautua. Maadoitusjärjestelmän rakenteet voivat sisältää sekä suojamaadoituksen (PE) että toimintamaadoituksen sekä potentiaalitasauksen järjestelmät, joiden tarkoituksena on vähentää potentiaalieroja laitteen eri osien välillä.

Tyypit käsittävät:

- suojamaadoitus, joka varmistaa turvallisen reitin oikosulun tai eristystilanteen yhteydessä metallisille koteloille ja -osille sekä mahdollistaa suojalaitteiden toiminnan;

- toimintamaadoitus, jonka tarkoitus on tarjota luotettava referenssipiste laitteen normaalissa käytössä;

- potentiaalitasauksen järjestelmät, jotka minimoivat eroja eri osien välillä maan varauksessa.

Käytännössä maadoitus koostuu maadoitusjohtimista, maadoitusverkosta ja elektrodi- tai putkielementeistä sekä niiden sijoitus- ja maaperäolosuhteista riippuvaisesta suunnittelusta. Säännöllinen mittaus ja kunnossanto ovat välttämättömiä, koska maadoitusvastus voi ajan myötä muuttua maaperän kosteuden, suolaisuuden tai korroosion vaikutuksesta. Maadoitusasetukset ja -tyypit määritellään kansallisissa ja kansainvälisissä standardeissa (esim. EN 60364/SFS), sekä paikallisissa sähköturvallisuusmääräyksissä.