yksikköjärjestelmässä

Yksikköjärjestelmä tarkoittaa tapaa määritellä ja yhdistää mittayksiköt siten, että fysikaalisia suureita voidaan mitata, verrata ja käsitellä yhteisesti. Kansainvälinen järjestelmä SI (International System of Units) on nykyisin laajin ja käytetyin yksikköjärjestelmä tieteessä, tekniikassa ja kaupankäynnissä. Muut järjestelmät, kuten CGS-järjestelmä tai vanhat Imperial-yksiköt, esiintyvät edelleen joillakin aloilla, mutta SI toimii kansainvälisenä standardina.

SI:n perusyksiköt määrittävät pituuden, massan, ajan, sähkövirran, lämpötilan, aineen määrän ja valaistusvoimakkuuden: metre (pituus), kilogramma (massa), sekunti (aika), ampeeri (sähkövirta), kelvin (lämpötila), mole (aineen määrä) sekä kandela (valaistusvoimakkuus). Vuonna 2019 tehdyt uudistukset määrittävät nämä perusyksiköt kiinteiden luonnonvakioiden kautta. Esimerkiksi metri määritellään valon nopeuden kautta: metrin pituus on se, mitä valo kulkee 1/299 792 458 sekunnissa. Sekunti määritellään cesium-133-atomin hyperfine-siirtymän taajuutena. Kilogramma määritellään Planckin vakioon h, ampere määritellään sähkövarauksen määrän ja elektronin perusvarauksen kautta, kelvin Boltzmannin vakion k kautta, mole Avogadron vakiosta N_A ja kandela tietyille standardivalaistuslähteille asetettujen kriteerien perusteella.

Derivaatu- eli johdettuja yksiköitä syntyy perusyksiköistä yhdistämällä niihin laskukaavojen avulla (esimerkiksi newton, joule, watt). Yleiskäytössä on lisäksi prefiksi- eli mittakaavaprefigerit (kilo-, milli-, mikro-, nano jne.), joilla suuria tai pieniä arvoja esitetään kätevästi. SI-järjestelmä tukee metrologista jäljitettävyyttä ja standardointia kansainvälisesti, mikä toteutetaan kansallisissa mittauslaitoksissa ja Kansainvälisessä mittaamiskonferenssissa (BIPM).