yhteisöllisyyteen

Yhteisöllisyyteen on illatiivin muoto sanasta yhteisöllisyys, joka kuvaa asennetta tai suuntautumista kohti yhteisöä. Se viittaa yhteisölliseen arvomaailmaan, jossa kokonaishyöty ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus asetetaan yksilön oman edun rinnalle tai sen eteen. Yhteisöllyyteen voisi tarkoittaa sekä yksilön toimintatapojen että yhteisöjen ja yhteisöjen verkostojen yleistä piirejä, joissa ihmiset tekevät yhteistyötä, huolehtivat toinen toisistaan ja osallistuvat yhteisiin päätöksiin.

Tässä käytetään termiä laajasti: se ilmenee sosiaalityössä, kasvatuksessa, kaupunkisuunnittelussa, työyhteisöissä ja julkisessa politiikassa. Keskeisiä piirteitä ovat yhteistyö, vastavuoroisuus, solidaarisuus, osallistuminen ja inklusiivisuus sekä vapaaehtoistyö ja sosiaalisten verkostojen vahvistaminen. Käytännön ilmentymiä ovat naapuriyhdistykset, yhteisöviljelmät, yhteisöllinen asuminen sekä osallistuva budjetointi ja vanhempien sekä kouluyhteisön laajat vuorovaikutusmallit.

Yhteisöllisyyden edistäminen vaatii rakenteita, jotka luovat luottamusta, tiedonvaihtoa ja mahdollisuuksia osallistua. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sitä pidetään usein osana hyvinvointivaltion toimivuutta, sosiaalista pääomaa ja varautumista kriiseihin. Toisaalta liiallinen painotus yhteisöllisyyteen voi piilottaa yksilön oikeuksien toteutumista tai erilaisten mielipiteiden marginalisointia, joten tasapaino yksilöllisyyden ja kollektiivisen vastuun välillä on keskeistä.