ydinlääketieteessä

Ydinlääketiede on lääketieteen ala, joka hyödyntää radioaktiivisesti merkittyjä yhdisteitä (radiopharmaceuticals) diagnostiikan, hoidon ja tutkimuksen tukena. Menetelmät perustuvat kehon fysiologisten prosessien visualisointiin tai hoitamiseen, käyttäen lyhytaikaisia radioaktiivisia aineita, joiden jakautuminen havaitaan kuvaamalla. Kuvantaminen yhdistyy usein muiden kuvantamismenetelmien, kuten CT:n tai MRI:n, kanssa, mikä mahdollistaa sekä rakenteen että toiminnan arvioinnin.

Diagnostisissa tarkoituksissa käytetään erityisiä radiolääkevalmisteita ja kuvantamismenetelmiä kuten gamma-kameroita ja SPECT-kuvausta sekä PET-kuvausta, usein CT- tai MRI-tuen kanssa. PET/CT ja PET/MRI ovat yleisiä, sillä ne yhdistävät funktionaalisen kuvantamisen ja anatomian. Yleisimmät tracersit ovat 18F-FDG, joka mittaa glukoosimetaboliaa, sekä 99mTc- labeleoidut valmisteet, joita käytetään muun muassa luukudoksen, sydämen ja muiden elinten kuvantamiseen. Reseptoriperusteinen kuvantaminen sisältää esimerkiksi SSTR- ja PSMA-tutkimukset.

Hoitoestot puolestaan kattavat radiolääkehoidot, joissa radioaktiivinen aine vaikuttaa syöpäsoluihin tai sairaiden kudosten toimintaa. Esimerkkejä ovat Iodine-131 kilpirauhaskanavien ja kilpirauhasen sairauksien hoidossa, sekä radioembolisaatio Yttrium-90:llä tai Rhenium-188:lla maksan kasvainten hoidossa. Radium-223 ja Lutetium-177-yleisö terapia liittyvät luontaisten ja reseptorikohtaisten hoitojen kehitykseen, kuten Lutetium-177-PSMA hoito prostaattisen syövän hoidossa. PRRT-hoidot Lu-177 DOTATATE:llä ovat esimerkki.

Turvallisuus ja sääntely korostuvat; ydinlääketieteessä käytetään tarkkoja annostelu- ja suojelutoimia, radiopromotioon liittyvää koulutusta sekä valvottuja tuotanto- ja jakeluketjuja. Koulutus ja tutkimus painottuvat moniammatilliseen yhteistyöhön sekä uusien tracers- ja theranostisten lähestymistapojen kehittämiseen.