väärennökseen

Väärennös tarkoittaa tarkoituksellista jäljittelyä tai väärentämistä, jonka tarkoituksena on harhaanjohtaa tai saada toiselle uskomaan esineen, asiakirjan, tuotteen tai digitaalisen sisällön olevan aito. Väärennökset voivat kohdistua monille aloille ja niitä käsitellään yleisesti sekä fyysisinä että digitaalisina ilmiöinä. Sanaa käytetään arjessa sekä rikos- että talouskontekstissa.

Tyypillisiä väärennöksiä ovat taideväärennökset, joissa teos esitetään aidon sijaan aitona; asiakirjaväärennökset, joissa luodaan tai muokataan oikeaksi näyttäviä dokumentteja; sekä valuutta- ja tavaraväärennökset, joissa väärennetään rahaa tai tuotemerkkejä. Digitaalinen väärennös kattaa esimerkiksi vääristyneet dokumentit, valokuvat tai muun digitaalisen sisällön väärentämisen, sekä kehittyneemmät keinot kuten deepfake- tai plagiointitarkoituksiin liittyvät tekoälyllä tuotetut hyväksikäytöt.

Lainsäädäntö: useimmissa oikeusjärjestelmissä väärennökset ovat rikos ja niihin liittyvät teot voivat sisältää sekä väärentämisen että sen kaupankäynnin tai levittämisen. Rangaistukset riippuvat väärennöksen luonteesta, vahingon suuruudesta ja tekijän motivaatiosta sekä siitä, millä tavoin teko on tapahtunut. Kannettavat toimet voivat sisältää takaisinperintää, rikossyytteen nostamisen ja esineiden tai tilitysten takaisinhankkimisen.

Esimerkkejä: taideväärennökset ovat saaneet tunnettuja julkisuutta historiallisina tapauksina, kuten Han van Meegerenin Vermeer-maalaukset 1900-luvulla. Väärennökset aiheuttavat taloudellisia menetyksiä, heikentävät luottamusta sekä vaikeuttavat toisinaan todellisen arvon ja alkuperän todentamista.

Ennaltaehkäisy ja tunnistus: asiakirjojen tai tavaroiden aitouden varmistaminen perustuu provenance-tutkimukseen, asiantuntijalausuntoihin sekä laboratorio- ja teknisiin testauksiin. Digitaalisen sisällön yhteydessä käytetään usein metadatatutkimusta, vesileimoja ja kryptografisia varmennusmenetelmiä.