värilämpötiloihin

Värilämpötila on mitta sille, minkä värisenä valonlähde näyttäytyy tarkkailijalle. Se ilmaistaan yleensä Kelvin-asteina (K). Vaikka termi sisältää sanan "lämpötila", se ei suoraan viittaa valonlähteen fyysiseen lämpötilaan, vaan siihen liittyvään spektrin jakautumiseen.

Matalammat värilämpötilat, kuten noin 2000-3000 K, vastaavat lämmintä, kellertävää valoa. Tämä on tyypillistä esimerkiksi kynttilänvalolle tai perinteisille hehkulampuille. Tällaista valoa käytetään usein luomaan viihtyisää ja rentouttavaa tunnelmaa.

Korkeammat värilämpötilat, kuten 5000-6500 K tai jopa enemmän, tuottavat kylmempää, sinertävää valoa. Tämä muistuttaa päivänvaloa kirkkaalla säällä. Tällainen valo koetaan usein virkistävämpänä ja se voi parantaa keskittymiskykyä. Sitä käytetään esimerkiksi toimistoissa ja tietyissä valaistussovelluksissa, joissa halutaan tarkkaa värintoistoa.

Valonlähteen värilämpötilalla on merkitystä valaistussuunnittelussa, valokuvauksessa ja videokuvauksessa. Se vaikuttaa siihen, miten värit näyttäytyvät kohteissa ja millainen tunnelma tilassa vallitsee. Kameroiden ja muiden kuvauslaitteiden asetukset, kuten valkotasapaino, pyritään säätämään vastaamaan vallitsevaa värilämpötilaa, jotta kuvista tulisi mahdollisimman luonnollisen värisiä.