värilämpötilat

Värilämpötila tarkoittaa valon värin sävyä ja sitä, miltä valo vaikuttaa silmiimme. Se mitataan kelvin-asteina (K) ja liittyy mustan kappaleen säteilyn ilmeeseen. Yleisesti ottaen pienemmät kelvinarvot tuottavat lämpimämmän, punertavamman valon, kun taas suuremmat arvot antavat viileämmän, sinertävämmän vaikutelman.

Termiä käytetään sekä fysiikassa että käytännön valon suunnittelussa. Koko mitta huomioidaan usein korreloituna värilämpötilana, eli Correlated Color Temperature (CCT). CCT kuvaa, miten valon värisävy vastaa tietyn lämpötilan mustaa kappaletta. Tämä mahdollistaa erilaisten valonlähteiden luokittelun lämpimiin, neutraaleihin tai viileisiin sävyihin.

Esimerkkejä: noin 2700–3000 K on lämmin valkoinen valo, jota käytetään yleisesti hehkulamppulähteissä ja rentoa tunnelmaa luovissa tiloissa; noin 3500–4100 K on neutraali valkoinen; noin 5000–6500 K on viileä daylight, sinertävä. LED-lamput tarjoavat usein useita CCT-vaihtoehtoja.

Käytännön sovellukset: sisustuksessa ja arkkitehtuurissa värilämpötila vaikuttaa tilan tunnelmaan. Työtilat suosivat usein noin 4000–5000 K, asuintiloissa 2700–3000 K. Valokuvauksessa ja videossa valkotasapaino säädetään CCT:n mukaan, jotta värit toistuvat oikein.

Värintoisto erottuu toisinaan arvioitavaksi CRI:n (color rendering index) avulla, vaikka CRI ei määrittele värilämpötilaa. Yhdessä CCT:n kanssa se auttaa arvioimaan, miten valo muodostaa todelliset värit näkyvissä tiloissa.