väriilmiöt

Väriilmiöt ovat valon ja aineen vuorovaikutuksesta sekä ihmisen näköaistimuksesta johtuvia ilmiöitä. Ne ilmenevät, kun valo kohtaa aineen ja muuttaa sen spektriprofiilia tai kun aistit tulkitsevat vastaanotetun valon väriksi. Väri-ilmiöitä voidaan tarkastella sekä fysikaalisina prosesseina että havaintona.

Perusilmiöt jakautuvat kolmeen pääkategoriaan. Absorptio ja heijastus: kappale näyttää värinsä heijastuneen tai läpäistyn valon mukaan. Dispersio: valo jakautuu spektriksi, jossa eri aallonpituudet erkanavat toisistaan (esimerkiksi sateenkaari). Interferenssi ja diffraktio: valon moninkertainen yhteisvaikutus tuottaa värivaihteluja pienillä pinnoilla ja kalvoilla. Fluoresenssi ja fosforesenssi: aine emittoi valoa vastaanotetun säteilyn jälkeen.

Yleisimmät väriilmiöt ovat sateenkaari sekä halot ja revontulet; ne syntyvät valon taittumisen sekä ilmakehän olosuhteiden vuorovaikutuksesta. Pienemmissä mittakaavoissa näkyy interferenssivärejä saippuakuplissa ja öljyisillä pinnoilla, joissa pinnan rakenne muuttaa valon kulkua.

Värihavainto perustuu ihmisen kolmivärinäköön: silmässä on kolme värireseptorityyppiä, jotka reagoivat eri aallonpituuksiin, ja aivot yhdistävät näiden signaalien avulla värejä. Väri-ilmiöitä tutkitaan laajasti optiikassa, meteorologiassa, taiteessa sekä materiaalitieteessä, ja niitä hyödynnetään pigmenttien sekä pintakäsittelyjen suunnittelussa.