voittoäänet

Voittoäänet on suomalaisessa kieli- ja folkloristiikassa käytetty termi, joka viittaa voittoon liittyviin äänteisiin ja ilmaisuihin. Sana muodostuu sanoista voitto (victory) ja äänet (sounds), ja sitä käytetään kuvaamaan sekä puheessa että laulettuissa või huudoissa ilmaisun voimaa ja juhlintaa. Termi ei ole vakiintunut kaikissa kirjallisuuden osa-alueissa, vaan sitä käytetään lähinnä ethnolingvistisissä ja musiikologisissa yhteyksissä.

Äänteellisesti voittoäänet voivat sisältää sekä segmentaalisia että suprasegmentaalisia piirteitä. Segmentaalisesti ne voivat sisältää svärtejä tai teräviä puhuttavia konsonantti- aloituksia sekä selkeitä, lyhyitä vokaaleja, joiden yhteydessä on runsas havaittavissa oleva äänne-energia. Suprasegmentaalisesti niille on tyypillistä jäsennelty, nopea tempo, voimakas artikulaatio ja usein korostettu intonaatio tai loppusointu, jolla ilmentyvät juhla ja voittamisen tunne.

Käyttöyhteydet ja tutkimusperinteet ovat moninaisia. Voittoäänet esiintyvät runsaasti kansanlaulukäytännöissä, urheiluhuutoissa ja rituaalisissa laulunsävellyksissä, joissa ne toimivat kollektiivisen tunnistettavan ilmaisun välineinä. Tutkimuksessa niitä analysoidaan sekä akustisesti (spektriografit, F0-käyrät, kesto) että perceptuaalisesti, ja niitä vertaillaan eri kulttuurien voittoon liittyvien ilmaisujen kanssa.

Näkökulmat vaihtelevat; voittoäänet nähdään sekä kielellisenä ilmaisuna että musiikillisena ja yhteisöllisenä käytäntönä. Lisätietoja voittoäänistä löytyy käsite- ja etnolingvistiikan sekä etnomusiologian julkaisuista, joissa ne käsitellään osana voiton symboliikkaa ja kansanlaul utilizationa. See also: onomatopoeia, prosody, ethnolinguistics.