virtsakanavan

Virtsakanava, eli urethra, on virtsateiden loppupää, jonka kautta virtsa siirtyy rakosta ulos. Se muodostaa yhteyden rakon ja ulkoisen elimen välille ja on osa virtsarakon sekä virtsateiden toimintaa.

Anatomia ja sijainti: Ihmisellä virtsakanavan pituus ja sijainti eroavat sukupuolen mukaan. Miehellä se kulkee virtsarakosta penis kautta ulkoiseen avaukseensa, ja on huomattavasti pidempi kuin naisella. Naisilla virtsakanava on lyhyempi ja sijaitsee rakon sekä emättimen välissä, päättyen ulkoiseen aukkoonsa. Virtsakanavalla on limakalvopinta, ja sen ympärillä on sulkijalihaksia, jotka säätelevät virtsan vapautumista.

Toiminta: Virtsakanavan päätehtävä on virtsan kuljettaminen rakosta ulos. Miehillä kanava osallistuu myös siemennesteen kuljettamiseen ejakulaation aikana; naisilla siitä vastuuta ei ole.

Kliininen merkitys: Virtsakanavan alueeseen liittyy erilaisia sairauksia ja häiriöitä. Uretaalitulehdukset voivat aiheuttaa kivun sekä virtsan polttelua, ja urahten ahtaumat voivat häiritä virtsan kulkua. Virtsankarkailu voi liittyä sulkijalihasten tai rakon toiminnan häiriöihin. Synnynnäisiä epämuodostumia tavataan miehillä, joilla virtsaputken ulostulopaikka voi poiketa. Hoito riippuu syystä ja voi sisältää antibiootteja, kirurgisia toimenpiteitä tai katetrointia akuutin tilanteen hallintaan.