viljelymaat

Viljelymaat ovat maaperäalueita, joita käytetään viljelykasvien kasvatukseen. Ne muodostavat viljelykelpoisen pinta-alan, joka vaihtelee alueittain ja on keskeinen tekijä maatalouden tuotantokyvylle. Viljelymaa voi olla luonnostaan viljelykelpoista tai vaatia muokkausta ja parannusta ennen viljelyä.

Ominaisuudet: Laadun määrittelevät maaperän syvyys, rakenne, vedenläpäisevyys ja veden pidätyskyky, ravinteiden saatavuus, pH sekä orgaanisen aineksen määrä. Näihin vaikuttavat sekä luonnonolosuhteet (maaperätyyppi, ilmasto, topografia) että ihmisen toimenpiteet (maanmuokkaus, lannoitus, kalkitus ja maanparannusaineet).

Käyttö ja hallinta: Viljelymaa hyödynnetään viljelykierron ja kasvivalintojen avulla. Yleisiä toimenpiteitä ovat lannoitus, kalkitus ja orgaanisen aineksen lisääminen sekä tarvittaessa kastelu ja salaojitus. Maan rakennetta pyritään säilyttämään ja eroosiota sekä ravinnepudotusta ehkäisemään kasvipeittein ja kestävällä viljelyllä.

Merkitys ja haasteet: Viljelymaat ovat keskeinen osa elintarvike­tuotantoa ja ekosysteemipalveluita. Niihin kohdistuvat paineet ovat eroosio, ravinnepudotus, tiivistyminen sekä happamoituminen, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat lisätä kuivuutta tai rankkasateita. Kestävä maanhoito on tärkeää.

Luokitus: Maaperä luokitellaan usein WRB-standardeihin perustuen, ja viljelymaan käyttöä säädellään maatalouspolitiikalla sekä suojelutoimilla.