vesikkeleitä

Vesikkeleitä (vesikkelit) ovat pienikokoisia kalvoilla ympäröityjä kuljetusyksiköitä, jotka liikkuvat soluissa ja mahdollistavat aineiden kuljettamisen, varastoinnin ja erittymisen. Niiden kalvo eristää sisältöä solun muusta aineesta, ja vesikkeleet muodostuvat pääasiassa solukalvosta yhdessä häntäaineksien sekä proteiinien kanssa.

Vesikkeleiden tyypit voidaan jakaa useisiin ryhmiin riippuen niiden tehtävästä. Kuljetusvesikkeleet siirtävät proteiineja ja lipidejä solun eri osiin, esimerkiksi ER:stä Golgi–apparaattiin sekä Golgin ja solun pinnan välillä. Endosyyttiset vesikkelit osallistuvat endosytointiin ja solun ulkoisen aineen sisäänottamiseen sekä sisäisten järjestelmien kierrätykseen. Eriteyksen tarkoitukseen tarkoitetut vesikkelit kuljettavat sisältöään plasmalemmaan ja vapauttavat sen ulkoiseen tilaan; niihin kuuluvat muun muassa hormonaaliset sekä neurotransmitterit. Hermosoluissa erityisellä tavalla toimivat synaptiset vesikkelit vapauttavat välittäjäaineita synapseihin nopean signaalinvälityksen mahdollistamiseksi.

Toiminta ja ohjaus: Vesikkeleiden muodostus alkaa solukalvon napautumisella kohti kohdemembrania, usein coat-proteiinien (kuten COPII, COPI ja klatrini) avulla. Sisällön pakkaaminen ja kohdennus tapahtuvat Rab GTPase -molekyylien sekä tethering- ja SNARE-proteiinien ansiosta, ja fuusio kohdemembran kanssa vapauttaa vesikkeleiden sisällön.

Merkitys ja sairaudet: Vesikkeleiden tarkka toiminta on välttämätöntä solujen normaalille kasvulle, erittymiselle ja aineiden jakelulle. Vesikuläärin kuljetuksen häiriöt ovat yhteydessä erilaisiin sairauksiin, mukaan lukien neurodegeneratiiviset ja metaboliset häiriöt, sekä vaikutukset solujen viestintään.