verkkoinfra

Verkkoinfra on IT-ympäristön perusta, jonka tehtävänä on mahdollistaa tiedonsiirto sekä sisäisesti että ulkoisesti. Se koostuu sekä fyysisistä komponentteista että loogisista palveluista sekä niihin liittyvästä hallinnasta. Fyysiset osat kattavat kaapelit ja valokuituyhteydet, langattomat yhteydet sekä verkkolaitteet kuten kytkimet, reitittimet ja palomuurit. Loogiset osat taas määrittelevät osoitteet, reitityksen, nimeämisen sekä palvelut kuten DNS, DHCP ja QoS. Verkkoinfra ulottuu paikallisista verkoista (LAN) laajaverkkoihin (WAN), datakeskus- ja reunaverkkoihin sekä yhteyksiin pilvi- ja palveluntarjoajaverkkoihin.

Verkon toiminta perustuu standardoituihin protokolliin ja arkkitehtuureihin. Tunnetuimmat viitekehykset ovat Ethernet (802.3), Wi‑Fi (802.11), sekä IP-pohjainen kommunikointi (IPv4/IPv6) yleisillä protokollilla kuten TCP/UDP. Osa hallinnasta hoidetaan keskitetysti verkon hallintatyökaluilla, ja nykyään yhä tärkeämmässä roolissa ovat ohjelmisto- määritelty verkot (SDN) ja verkon virtualisointi (NFV), jotka mahdollistavat joustavan ja skaalautuvan infrastruktuurin.

Turvallisuus ja luotettavuus ovat verkkoinfraan keskeisiä vaatimuksia: segmentointi, palomuurit, VPN-tunnelointi, tilannekannatus ja redundanssi parantavat jatkuvuutta. Verkkoinfra on keskeinen tekijä yritysten ja julkishallinnon palveluiden saatavuudessa sekä pilvi- ja hybridi-infrastruktuurien toiminnassa.