vektorisointi

Vektorisointi on prosessi, jossa jokin data, objekti tai kenttä muutetaan vektorimuotoon. Termiä käytetään eri yhteyksissä, ja sen tarkka merkitys riippuu kontekstista. Yleisessä mielessä vektorisointi tarkoittaa joko datan tai rakenteiden esittämistä vektoreina tai kuvien muuntamista vektorimuotoon grafiikassa.

Matemaattisessa vektoroinnissa keskusharjoitus on vec-operatori. Jos A on m×n‑kokoa oleva matriisi, vec(A) on mn‑kokoinen pystyikkunoitu vektori, johon sarakkeet on yhdistetty peräkkäin. Tämän avulla matriisijohdoksia voidaan käsitellä vektoreina. Tärkeä ominaisuus on identity vec(AXB) = (B^T ⊗ A) vec(X), jossa ⊗ on Kroneckerin tulo. Vektorointi on yleisesti hyödyllistä lineaarien mallien ja ratkaisemien defining operaatioiden yhteydessä.

Tietojenkäsittelyssä ja koneoppimisessa vektorointi tarkoittaa käyttökelpoisten ominaisuusvektoreiden eli feature vectorien muodostamista lähtötiedosta. Esimerkiksi kuvat, äänet tai teksti esitetään kiinteänä vektorina, jonka pituus ja koostumus kuvaavat dataa. Vektorointi mahdollistaa samankaltaisten algoritmien käytön ja vertailun, sekä helpottaa tilastollista analyysiä, etsimistä ja luokittelua.

Grafiikassa vektorisointi voi tarkoittaa rasterikuvien muuntamista vektorimuotoon, jolloin kuvan rajat ja muodot kuvaillaan matemaattisina vektoreina (esim. polygoneina tai Bézier-käyriä pitkin). Tämä mahdollistaa skaalauksen ilman laadun heikkenemistä sekä muokkauksen tarkemmin.

Vektorisoinnilla on monia konteksteja, mutta sen perusidea on siirtää data tai grafiikka vektorimuotoon, jotta sitä voidaan käsitellä matemaattisesti, tallentaa tehokkaasti tai muokata joustavasti.