valkovenäjän

Valkovenäjän on sisämaavaltio Itä-Euroopassa. Se rajautuu Latviin ja Liettuaan pohjoisessa sekä lännessä, Puolaan lännessä, sekä Venäjään ja Ukrainan kanssa idässä sekä etelässä. Pääkaupunki on Minsk. Viralliset kielet ovat valkovenäjä ja venäjä, ja venäjää käytetään laajalti hallinnossa sekä koulutuksessa. Väestö on noin 9,3 miljoonaa.

Historia ja hallinto: Alue kuului vuosisatoja Liivin liittoon sekä Puolan-Liettuan suuriruhtinaskuntaan, myöhemmin keisarikuntaan ja Neuvostoliittoon. Itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Vuonna 1994 hyväksyttiin perustuslaki, ja maan hallinto on pitkään ollut presidentin johtama; järjestelmää on kuvattu useissa yhteyksissä autoritaariseksi.

Talous ja yhteiskunta: Talous nojautuu teollisuuteen ja maatalouteen, ja vienti painottuu öljytuotteisiin, kemiallisiin tuotteisiin sekä elintarvikkeisiin. Suurimman osan yrityksistä omistaa valtio tai valtioon liittyvät toimijat; Venäjän kanssa on vahvat taloudelliset siteet ja energiayhteydet.

Maantiede ja kulttuuri: Tasainen maasto, laajat metsät sekä soita ovat luonteenomaisia. Belovežskaya Pushcha -metsä on UNESCO:n maailmanperintöalue ja merkittävä luontoihme. Väestön suurin osa kuuluu belaruksiin; uskonnollisesti enemmistö on ortodoksinen, katolisella vähemmistöllä on historiallista merkitystä.

Kansainväliset suhteet: Valkovenäjä on jäsen sekä EAEU:n että CSTO:n; se ylläpitää tiiviitä suhteita Venäjään ja harjoittaa vaihtelevia yhteyksiä EU:n kanssa.