valittelu

Valittelu on suomen kielen sana, joka tarkoittaa tyytymättömyyden ilmaisua tai valittamista. Se voi olla lyhytaikaista tai jatkuvaa, ja siihen liittyy usein negatiivinen sävy. Valittelua esiintyy sekä arjessa että työelämässä, kun henkilö kertoo, ettei jokin asia toimi tai vastaa odotuksia. Valittelu voi liittyä käytännön seikkoihin, ihmisiin tai olosuhteisiin, ja se voi olla tarkoitettu sekä tiedoksi että venttiiliksi turhautumiselle.

Etymologisesti valittelu on johdettu verbistä valittaa ja siihen liitetystä -tel- sekä -u- suffixeista muodostuva sana, joka viittaa valittamisen toimintamuotoon. Samaan juureen liittyy myös sana valitus, joka on yleisemmin käytetty virallisessa tai oikeudellisessa kontekstissa.

Soveltamistapoja ja vivahteita on useita. Valittelu voi olla arkipäiväinen huomautus, joka helpottaa pahoinvointia ilmapiirissä, tai se voi muuttua jatkuvaksi negatiiviseksi käytösmalliksi, jolloin se kuormittaa keskustelukumppaneita ja voi heikentää yhteistyötä. Kielessä valittelu voidaan tukea ilmauksin kuten “en ole tyytyväinen…”, “minusta tämä ei toimi” tai "tässä on paljon epäkohtia". Erillään siitä, virallinen termi valitus viittaa usein kanne- tai oikaisupyyntöön, esimerkiksi viranomaiselle suunnattuun valitukseen.

Käytännössä valittelu on yleinen kielimuoto, jolla ilmaistaan tyytymättömyyttä ja joka heijastaa puhujan subjektiivista kokemusta tilanteesta.