vakioituneet

Vakioituneet on suomalainen termi, jota käytetään useilla tieteenaloilla kuvaamaan ilmiöitä, tiloja tai suureita, jotka ovat ajan kuluessa tulleet vakiintuneiksi ja pysyvät muuttumattomina. Sana muodostuu sanasta vakio (vakio, vakioitu) sekä possessiivisesta tai participiaalista merkityksestä, joka viittaa prosessiin, jossa järjestelmä on saavuttanut stabiliteetin. Käytännössä vakioituneet viittaavat järjestelmään, jonka relevantit ominaisuudet konvergoituvat kiinteisiin arvoihin eikä niissä edelleen tapahdu muutosta merkittävästi.

Matematiikassa ja fysiikassa vakioituneet voidaan liittää tasapainotilanteeseen tai pysyvään jakautumaan, jossa ajan derivaatat ovat nolla tai jolloin järjestelmä saavuttaa stationaarisen jakauman. Esimerkkejä ovat kemialliset reaktiot, joissa dynaaminen tasapaino vallitsee, ekologiset mallit, joissa populaatiot pysyvät vakaana olosuhteiden pysyessä muuttumattomina, sekä Markov-ketjut, jotka lähestyvät stationaarista jakaumaa. Tekniikassa ja säätöteoriassa termiä käytetään epävirallisesti kuvaamaan tilaa, jossa järjestelmän ulostulo ja sisäiset tilat ovat asettuneet ja vaihtelu on vähentynyt.

On huomioitava, että vakioituneet ei ole vakiintunut tekninen termi kaikilla tieteenaloilla, vaan kuvaileva suomalainen ilmiasu. Eri kentillä voidaan käyttää tarkempia käsitteitä, kuten steady state, equilibrium, tasapaino tai stationaarinen jakauma. Yleisesti käsite kuitenkin tavoittaa saman perusidean: pitkän aikavälin käyttäytyminen, joka muuttujien jatkuvan dynamiikan mukaan pysyy vakiintuneena.

Lähinnä related terms: steady state, equilibrium, fixed point, stationary distribution, convergence.