värintoistossa

Värintoistossa on kyse prosessista, jossa värejä esitetään niin, että ne vastaavat alkuperäisen kohteen värejä mahdollisimman tarkasti eri medioissa ja laitteissa. Se kattaa kuvaamisen, tallennuksen, muuntamisen sekä esittämisen sekä ympäristö- ja valaistusolosuhteiden vaikutuksen huomioimisen.

Keskeisiä käsitteitä ovat väriavaruudet kuten sRGB, Adobe RGB ja CMYK, sekä ICC-profiilit, jotka kuvaavat laitteen väriominaisuuksia. Värihallinta tarkoittaa näiden väriavaruuksien yhteensovittamista siten, että kuvat toistuvat samalla tavalla eri laitteissa. Rendering-intentit, kuten perceptual, relative colorimetric, absolute colorimetric ja saturation, määrittelevät, miten värejä muokataan, kun ne siirretään toiseen laitteeseen tai väriavaruuteen.

Toistoprosessi etenee yleensä kalibroinnin ja profiloinnin kautta: laitteet mitataan, profiilit luodaan, ja kuvat sovitetaan oikeaan väriavaruuteen. Digitaaliseen värintoistoon liittyy sekä kuvankäsittely että laitteen kalibrointi sekä näytön, tulostimen ja projektorin säätö.

Haasteita ovat laitteiden gamutin rajat, värin vaihtelut valaistusolosuhteissa ja metamerismi. Pienet erot voivat näkyä suurina tulosteissa tai näyttöpäivityksissä. Mittauksessa käytetään Delta E -arvoja ja muita laadun mittareita, jotta väri-eroja voidaan vähentää.

Värintoiston kehitys ulottuu 1800-luvulta, jolloin väriä jäljiteltiin fototekniikalla, ja on kehittynyt digitaaliseen värihallintaan. Nykyään prosessi kattaa sekä perinteisen painamisen että digitaalisen median toiston ja nojaa ICC-värihallintaan, väriavaruuksien hallintaan sekä laitteiden kalibrointiin. Sovelluksia ovat painotuotteet, digitaalinen valokuva, elokuvat sekä näyttölaitteiden ja projektorien kalibrointi.