uusintakoulutukseen

Uusintakoulutus on aikuiskoulutuksen muoto, jonka tarkoituksena on päivittää tai muuttaa ammatillista osaamista vastaamaan nykyisiä työmarkkinoiden vaatimuksia. Se voi tarjota uuden ammattinimikkeen, valmiuksia uuden alan töihin tai täydentäviä sertifikaatteja sekä muita pätevyystasoja. Uusintakoulutukseen liittyy usein sekä osaamisen päivittäminen että uusien toimintatapojen oppiminen, esimerkiksi digitalisaation, turvallisuus- tai kestävän kehityksen vaatimusten edellyttämä osaaminen.

Kohderyhmä ja tavoite ovat moninaiset: sekä työssä käyvät että työttömät tai uravaihtoehtoja harkitsevat henkilöt voivat hakeutua uusintakoulutukseen. Sen tavoitteisiin kuuluu työllistymisen parantaminen, alanvaihdon helpottaminen sekä ajantasaisen osaamisen varmistaminen, jotta työnantajat voivat vastata muuttuvan työvoiman tarpeisiin.

Sisällöt ja muodot vaihtelevat laajasti. Uusintakoulutus voi olla lyhyitä kursseja, moduuleita tai pidempiä konversiokoulutusohjelmia. Se voidaan toteuttaa lähi- tai verkkototeutuksena ja usein koostuu käytännön harjoittelusta sekä teoriasta. Tarjoajia ovat ammatti- ja aikuisoppilaitokset, korkeakoulut sekä yliopistot sekä muut aikuiskoulutuksen järjestäjät. Lopputulokset voivat olla todistuksia, pätevyystasoa osoittavia sertifikaatteja tai, harvinaisemmissa tapauksissa tutkintoja; osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) voi helpottaa aiemmin hankitun osaamisen huomioimista.

Rahoitus ja politiikka tukevat uusintakoulutusta osana elinikäistä oppimista. Julkiset ohjelmat, työvoima- ja koulutuspalvelut sekä mahdolliset EU-rahastot rahoittavat osan koulutuksista, ja osa ohjelmista on suoraan työnantajamyötävaikutuksella järjestettyjä. Uusintakoulutuksen rooli on siten toimia sopeutumisen ja työllisyyden parantamisen tukena nopeasti muuttuvassa työelämässä.