ulkoosastoitumista

Ulkoosastoituminen on organisaatiossa käytetty termi, jolla tarkoitetaan sisäisen osaston tai sen erään tehtäväalueen siirtämistä ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Tämä voi tarkoittaa kokonaisen osaston ulkoistamista tai sen osa-alueiden siirtämistä palvelutoimittajalle säilyttäen kuitenkin organisaation yleinen vastuu- ja hallintorakenne. Termiä käytetään erityisesti organisaatiomuutosten ja toiminnan tehostamisen yhteydessä, eikä sitä aina nähdä yhtenä standardina kaikissa yhteyksissä.

Ulkoosastoitumisen tarkoituksena on usein parantaa kustannustehokkuutta, lisätä pääoman vapauttamista ja tuoda ulkopuolisen erikoisosaamisen organisaation käyttöön. Se voi koskea esimerkiksi IT-, HR-, talous-, laitteiden ylläpito- tai asiakaspalvelutoimintoja. Toteutuksen lähtökohtana on, että organisaatio säilyttää strategisen suunnittelun, vaatimusten määrittelyn ja laadunvalvonnan, kun taas operatiivinen toteutus siirtyy ulkopuoliselle toimijalle.

Haittapuolena voivat olla kontrollin menetyksen riski, laatu- ja turvallisuusriskejä, riippuvuus toimittajasta sekä työntekijöiden aseman ja muutosvastarinnan hallinta. Lisäksi ulkoistaminen voi vaikuttaa organisaation kulttuuriin ja sisäisen osaamisen kehittymiseen. On tärkeää huomioida siirtymävaiheen henkilöstövaikutukset sekä ennen kaikkea sopimusten, kuten palvelutasosopimusten ja tietoturvamääräysten, huolellinen määrittäminen.

Toteutuksessa korostuvat huolellinen ennakkoselvitys, sidosryhmien kuuleminen, kilpailuttaminen hankintalain ja EU-direktiivien puitteissa sekä laadukas sopimus- ja governance-kirjasto. Johtamisen näkökulmasta menestys perustuu selkeisiin tavoitteisiin, mittareihin ja jatkuvaan valvontaan. Liittyvät käsitteet ovat ulkoistaminen ja insourcing, sekä keskustelu julkisen ja yksityisen sektorin rooleista sekä työehtojen turvaamisesta.