ulkikalvoilla

Ulkikalvo on kalvon osa, joka sijaitsee organellin ulkoseinämän tai solukalvon ulommassa kerroksessa. Sillä termillä viitataan sekä bakteerien ulkoiseen solukalvoon että eukaryoottien organellien sekä tumakalvon ulkoisiin kalvoihin. Gram-negatiivisten bakteerien tapauksessa ulkoinen kalvo muodostaa erillisen, lipideistä koostuvan kerroksen solukalvon ulkoseinään. Eukaryooteissa ulkikalvot liittyvät muun muassa mitokondrioiden ja kloroplastien kalvorakenteisiin sekä tumanelun ulkoiseen kalvoon, joka on yhteydessä endoplasmis verkostoon.

Rakenne ja koostumus: Ulkikalvo on tyypillisesti lipidikaksikerros, jonka uloin kerros voi sisältää erilaisia lipidejä ja proteiineja riippuen siitä, missä kalvo sijaitsee. Bakteerien ulkoisessa kalvossa tavataan lipopolysakkarideja (LPS), proteiineja kuten poriineja sekä erilaisia kuljetus- ja suojausproteiineja. Mitochondrioiden ulkikalvo on proteiineilla täytettyä ja poriineja sisältävää kalvoja, jotka mahdollistavat pienempien molekyylien läpäisyn, kun taas tumakalvon ulkoinen kalvo on osa tumalaajennosta ja on yhteydessä solun endoplasmisverkostoon.

Toiminnot: Ulkikalvo eristää sisätilat ulkoisestasta ympäristöstä ja säätelee aineiden kulkua kalvon läpi. Proteiinien tuonti ulkokaavion kautta tapahtuu erityisten translokas- ja tuontimekanismien avulla. Lisäksi ulkokalvot osallistuvat signaalivaihteluihin, rakennettavat yhteydet muiden kalvojen kanssa sekä joidenkin solujen elintoimintaan liittyviin prosesseihin, kuten apoptoosiin joissakin tapauksissa.

Merkitys: Ulkikalvot ovat keskeisiä solukalvon suojarakenteita, aineiden pääsyn säätelijöitä ja immuunivasteiden sekä lääkeaineiden vasteiden kannalta tärkeitä. Eri organismien ulkikalvojen koostumuksen variationssa on vaikutusta sekä fysiologiaan että patologiaan, ja ne ovat tutkimuksen kohteena esimerkiksi antibakteerisen vastuksen ja solujen eristymisen kontekstissa.