täysipitkiä

Täysipitkä on suomalainen adjektiivi, jolla tarkoitetaan jotakin täyteen, kokonaisena pidettyä mittaa tai kestoa. Sanaa käytetään kuvaamaan teoksia tai versioita, joiden pituus tai laajuus on tavanomaisesti pitkää tai täydellistä, verrattuna lyhyempiin tai abridoituihin vaihtoehtoihin. Täysipitkä-sanaa käytetään sekä yksittäisistä että useammasta teoksesta puhumiseen.

Käyttökonteksteja ovat erityisesti elokuvat, kirjallisuus ja musiikki. Elokuvissa ja televisiossa täysipitkän elokuvan tai täysipitkän ohjelman termi viittaa feature-length materiaalin määritelmiin, jotka ohittavat lyhyemmät teokset; kriteeri vaihtelee aikakauden ja organisaation mukaan, mutta yleisesti kesto on noin tunnin tai enemmän. Kirjallisuudessa täysipitkä romaani viittaa pitkiin teoksiin, jotka ylittävät novellin tai lyhyen kokoelman pituuden. Musiikissa täysipitkä levy tarkoittaa tavallisesti vakiopituista albumia verrattuna EP-levyyn tai singleihin.

Taivutus ja kielioppi: täysipitkä on perusmuoto; sijamuodoissa ja luvussa sana saa erilaisia taivutuksia, esimerkiksi nominatiivissa täysipitkä, genetiivissä täysipitkän, partitiivissa täysipitkiä. Sana taipuu siis kontekstin mukaan, kun sillä viitataan moniksi teoksiksi tai kestoja kuvaaviin ilmaisuihin.

Näytteitä käytöstä: täysipitkiä elokuvia esitettiin festivaalilla, ja täysipitkiä albumeja julkaistiin musiikkituotannossa. Sana ilmaisee vastakohtaa lyhyelle tai abridoidulle versiolle.