täysiaikaisella

Täysiaikaisella on suomalaisen kielen taivutusmuoto adjektiivista täysiaikainen, joka tarkoittaa suomeksi täysiaikaista eli kokoaikaista tai täysipäiväistä. Adessiivimuoto täysiaikaisella käytetään kuvaamaan jotakin adjektiivisesti täysiaikaiseen tilaan tai tilanteeseen liittyvää, esimerkiksi kun puhutaan työsuhteesta, työajasta tai sopimuksesta. Täysiaikainen viittaa yleisimmin henkilöön tai työsuhteeseen, jossa työntekijä työskentelee normaaleja kokopäivätyön tunteja.

Etymologia ja kielioppi: adjektiivista täysiaikainen muodostuu sanoista täysi (täysi, kokonainen) ja aika sekä aiheeseen liittyvä -ainen. Suomen kielessä adjektiivit taivutuvat yhdessä määritellyn nounin kanssa, joten muoto täysiaikaisella on adessiivikonjugaatio, käytettävissä esimerkiksi lauseissa kuten “täysiaikaisella sopimuksella” tai “täysiaikaisella työntekijällä.” Täysiaikainen vastaa englannin “full-time.” Sitä vastaan ovat esimerkiksi osa-aikainen (part-time) ja kokopäivätyö (full-time job), joita käytetään keskusteluissa työnkuvista ja työsuhteista.

Käyttö ja konteksti: täysiaikainen liittyy usein työelämään, työsopimuksiin ja koulutukseen. Esimerkeissä voidaan puhua täysiaikaisesta työsopimuksesta, täysiaikaisesta työntekijästä tai täysiaikaisesta työajasta. Kielessä termiä käytetään neutraalisti kuvaamaan sitä, että kyseessä on täysi työaika eikä osa-aikainen järjestely. Eri aloilla ja liittojen sopimuksissa täysiaikaisuus voi tarkoittaa hieman erilaista työaikaa, mutta perusmerkitys pysyy: kyse on kokoaikaisesta työnteosta.

Lähisuhteet: osa-aikainen, kokopäivätyö, täysiaikaisuus. Täysiaikaisuus- ja työsuhteeseen liittyvät termit esiintyvät yleisesti suomalaisessa työelämän sanastossa ja virallisissa sopimusasiakirjoissa.