työnhakijaa

Työnhakijaa on suomen kielen taivutettu muoto työnhakija -nimen partitiivi. Yleisemmin puhutaan kuitenkin työnhakijasta käsitteenä henkilönä, joka etsii aktiivisesti työtä. Työnhakija voi olla unemployed tai osa-aikaisesti töissä, mutta hän kuuluu työmarkkinoiden aktiiviseen osaan.

Työnhakija on tilastollisesti ja käytännössä usein elinkeinotoimen kontekstissa. Suomessa työnhakijoilla on mahdollisuus käyttää julkisia työmarkkinapalveluja, kuten neuvontaa, ohjausta ja koulutusta. TE-palvelut sekä muut työvoiman tuen kanavat tarjoavat apua työnhaun järjestämisessä, työhakemusten laadinnassa ja osaamisen kehittämisessä. Palveluihin voi kuulua myös työnhaun suunnitelma sekä erilaiset valmennus- ja koulutusmahdollisuudet sekä mahdollinen palkkatuki työllistymisen edistämiseksi.

Prosessi käytännössä koostuu usein työnhaun suunnasta, CV:n ja työhakemusten laatimisesta, työnhaun kanavien hyödyntämisestä sekä aktiivisesta osallistumisesta TE-palvelujen antamiin toimenpiteisiin. Työnhakija voi saada tukea esimerkiksi ohjauksesta, koulutuksista tai lyhytaikaisista työllistymisratkaisuista. Joillakin työnhakijoilla on oikeus työttömyysturvaan tai muihin etuuksiin, mikä voi edellyttää aktiivista työnhaun osoittamista ja osallistumista suunniteltuihin toimenpiteisiin.

Käytännössä työnhakija on keskeinen osa työmarkkinoita: hän etsii työtä, parantaa työmarkkina-arvonsa ja osallistuu tarjolla oleviin tuki- ja koulutusohjelmiin. Työnhakijaa koskevat viestit, hakemukset ja tarjoukset ovat osa suhteita työnantajiin sekä julkisiin työnhakupalveluihin.