työhyvinvoinnissa

Työhyvinvointi tarkoittaa työntekijöiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa työelämässä sekä sitä, miten työympäristö ja organisaatio tukevat kestävää, turvallista ja merkityksellistä työntekoa. Se muodostuu sekä työn organisoinnista että työyhteisön kulttuurista, johtamisesta ja käytännön järjestelyistä.

Keskeisiä osa-alueita ovat turvallinen ja ergonominen työympäristö, riittävä hallinnan tunne sekä oikeanlainen työkuorma. Tärkeää ovat myös sosiaalinen tuki, hyvä johtaminen, kohtuullinen palautuminen sekä oikeudenmukaisuus ja arvostus.

Työhyvinvoinnin edistäminen kattaa sekä ennaltaehkäisevän terveyden edistämisen että mielenterveyden tukemisen. Käytännön toimet voivat sisältää osallistavaa johtamista, työterveyden palveluiden käyttöä, mahdollisuuksia kehittyä ja oppia sekä joustavia työaikajärjestelyjä. Lisäksi huomioidaan ergonomian parantaminen ja turvallisuus- sekä terveysohjelmat.

Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet luovat puitteet työhyvinvoinnin edistämiselle. Suomessa työturvallisuuslaki sekä työterveyshuoltoon liittyvä järjestelmä määrittelevät vastuut ja velvollisuudet. Työhyvinvoinnin mittaaminen tapahtuu usein työntekijäntyytyväisyyskyselyiden, sairauspoissaolojen sekä muun henkilöstötilastojen avulla.

Tulevaisuudessa työhön liittyvä hyvinvointi kohdistuu yhä enemmän etä- ja hybridityöhön, teknologian aikakauden haasteisiin sekä palautumisen ja mielenterveyden tukemiseen. Haasteita aiheuttavat muun muassa digitaalinen kuormitus, eriarvoisuus ja monimuotoinen työyhteisö.