työehtosopimuksen

Työehtosopimus, suomeksi kollektiivinen työehtosopimus, on työnantajien ja työntekijöiden edustajien välinen sopimus, jolla määrätään työehdot tietyn toimialan tai yrityksen tasolla. Sopimus kattaa yleensä kysymyksiä kuten palkat, työaika, lepo- ja vuosilomat, ylityökorvaukset, työterveyden ja -turvallisuuden sekä eräät muut työ- ja palkkausehdot. Se toimii täydentävänä säädöksenä eikä voi alentaa lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia; usein se voi tarjota parempia ehtoja kuin laki tai yksittäinen työsopimus.

Osapuolet ovat tyypillisesti työntekijäjärjestöjen ja työnantajaliittojen jäsenet sekä heidän edustamansa työpaikat. Toimialakohtaiset ja yrityskohtaiset työehtosopimukset voivat kattaa laajan osan työmarkkinoista tai rajoittua vain tiettyyn sektorin joukkoon työnantajia ja työntekijöitä. Monet työehtosopimukset voivat olla yleissitovia eli yleisön sitovia, jolloin ne velvoittavat myös ne yritykset ja työntekijät, jotka eivät ole allekirjoittaneita puolella.

Soveltamisalansa ja sisällönsä määrittävät muun muassa palkkarakenteet, tuntityösopimukset, palkkiojärjestelmät, vuosilomien pituudet sekä mahdolliset lisät korvaukset. Ne voivat myös sisältää määräyksiä työajoista, työntekijöiden aseman turvaamisesta sekä yhteistoiminnasta työpaikalla. Sopimus on yleensä voimassa sovitun ajan ja päättyy sopimuksen mukaisesti, usein uudelleenneuvottelun kautta.

Riitatilanteet ratkaistaan usein neuvotteluin, mutta tarvittaessa sovelletaan työoikeuden tuomioistuimia tai välimiesmenettelyä. Työehtosopimus on keskeinen osa maiden työmarkkinoiden rakenteellista sopusointua, tarjoten sekä turvaa että selkeyttä sekä työnantajille että työntekijöille.