työasentoihin

Työasentoihin viittaa työntekijän kehon asentoihin työskentelyn aikana. Hyvä työasento tukee kehon luonnollista tasapainoa, ehkäisee tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä parantaa keskittymistä ja suorituskykyä. Pitkään jatkuvat epäergonomiset asennot voivat johtaa päänsärkyyn, niska- ja hartiakipuihin sekä rasitusvammoihin.

Keskeiset periaatteet ovat: selkä säilyy mahdollisimman neutraalissa asennossa, hartiat rentoina, kyynärpäät noin 90 asteen kulmassa, ranteet suorina tai luonnollisessa asennossa sekä jalat tukevasti lattialla tai tukijalkojen avulla. Näytön tulisi olla silmien korkeudella ja noin rivin etäisyydellä, jolloin pään eteen päin kallistuminen vähenee.

Työympäristöä tulisi säätää ergonomisesti:tuolin tulisi tukea selkää ja mahdollistaa jalkojen alle jääminen, pöydän korkeus tulisi sovittaa kyynärpäien korkeudelle, näytön ja tarvikelaitteiden sijoittelu minimoivat kiertoharjoituksia ja reveniä. Hyvä valaistus sekä taukojen suunnittelu auttavat ehkäisemään rasitusta.

Erityyppisissä töissä, kuten toimistossa, tuotannossa tai terveydenhuollossa, asennot voivat vaihdella: olennaista on välttää pitkäkestoista staattista kuormitusta ja sisällyttää liikkeet sekä vaihtuvat asennot. Säännölliset pienet liikkeet ja tauot sekä ergonomian päivittäminen työympäristöön voivat merkittävästi vähentää riskejä.

Vinkkejä käytäntöön: vaihda asentoa 30–60 minuutin välein, tee kevyitä venytyksiä ja taukoja, seuraa mahdollisia tuki- ja kuormitusongelmia ja pyydä tarvittaessa arviointia ergonomian asiantuntijalta. Työasentoihin liittyvät suositukset voivat täydentää työterveys- ja turvallisuusohjeistuksia sekä työnantajan käytäntöjä.