tyhjäkäyttö

Tyhjäkäyttö tarkoittaa tilaa, jossa kone tai järjestelmä on käynnissä, mutta kuorma on vähäinen tai olematon. Termiä käytetään laajasti sekä polttomoottorien että erilaisten teollisuus- ja rakennuskoneiden yhteydessä. Autojen yhteydessä tyhjäkäynti viittaa moottorin pyörimisnopeuteen silloin, kun ajoneuvo ei liiku ja moottori toimii ilman suurta kuormitusta. Tyhjäkäyntinopeutta kutsutaan usein myös tyhjäkäyntinopeudeksi (RPM), ja sitä säädellään moottorinhallintajärjestelmällä.

Käytännössä tyhjäkäynti syntyy, kun moottori käy suoraan ilman voiman tarvetta, esimerkiksi pysähtyneessä autossa tai laitteessa, joka on käynnissä valvomisen vuoksi. Ylikuormituksen välttämiseksi järjestelmät pitävät moottorin käynnissä asianmukaisella kierrosluvulla. Tyhjäkäynti vaikuttaa sekä polttoaineenkulutukseen että päästöihin, ja se voi muuttua lämpötilan, lisävarusteiden käytön ja jätettyjen toimintojen mukaan (esimerkiksi ilmastointi tai vesipumppu).

Tyhjäkäyttö ei rajoitu ajoneuvoihin; sitä esiintyy myös generaattoreissa, paineilmakompressoreissa ja muissa teollisuus- ja rakentamistehtävissä, joissa laite käy ilman hyötykuormaa. Pitkäaikainen tai tarpeeton tyhjäkäynti lisää polttoaineenkulutusta ja päästöjä sekä aiheuttaa turhaa kulumaa.

Käytännön hallinta korostaa polttoaineen ja päästöjen vähentämistä: pysäyttämällä moottorin, kun sitä ei tarvita, käyttämällä stop-start-järjestelmiä ja optimoimalla lämpenemisaikoja. Joissakin maissa on säädöksiä anti-idlingin rajoittamiseksi erityisesti julkisissa tiloissa. Tyhjäkäyttö on osa energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden huomioivaa ajattelutapaa.