työskentelyasennoissa

Työskentelyasennoilla tarkoitetaan työtehtävien suorittamisen aikana havaittavia kehon asentoja ja liikkeitä, mukaan lukien istuma-, seisoma- ja vaihtelevat asennot sekä käsien, pään ja selkärangan asennot. Ne muodostuvat sekä tehtävistä vaadituista liikkeistä että työpisteen rakenteesta ja ympäristöstä, ja ne voivat muuttua tehtävästä riippuen.

Tärkeys ja terveysvaikutukset: Työskentelyasennoilla on merkittävä vaikutus työn mielekkyyteen, suorituskykyyn sekä lihas-skeletaariseen terveyteen. Epätasapainoiset tai staattiset, pitkään jatkuvat asennot sekä toistuvat liikkeet voivat lisätä riskiä kiputiloihin ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin sekä aiheuttaa väsymystä ja tehonkatoa.

Yleisimmät asennot ja riskit: Työn luonne määrittää asentoja, kuten staattinen istuma-asento, kumarrukset ja kiertoliikkeet, yläraajojen pitkään jatkuvaan kuormalle altistuminen sekä vaihtelevien työvaiheiden puute. Epäergonomiset kuormitukset syntyvät usein epä-suhteessa esiintyvästä työpisteen korkeudesta, näytön ja avainteppäin sijoittelusta sekä puutteellisista tauoista.

Ehkäisy ja hallinta: Työskentelyasennoissa voidaan vaikuttaa sekä työpisteen että työn suunnittelun kautta. Säädettävä työtuoli ja työpiste, näyttökohta silmien tasolla, kiinteiden ja säätömahdollisuuksien huomiointi sekä käsien neutraali asento. Säännölliset tauot, lyhyet venyttelyt ja tehtävien vaihtelu auttavat vähentämään pitkäaikaista rasitusta.

Arviointi ja ohjeistus: Ergonomian riskinarvioinnissa käytetään menetelmiä kuten RULA ja REBA sekä työterveys- ja turvallisuusohjeita. Työnantajat ja työntekijät voivat yhdessä edistää parempia työskentelyasennoille suunniteltuja käytäntöjä ja seurantaa.

See also: ergonomia, työterveys, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.