työpaikkakohtaisten

Työpaikkakohtaiset viittaa käytäntöihin, sopimuksiin tai järjestelyihin, jotka ovat erityisiä tietylle työpaikalle tai organisaatiolle. Se eroaa yleisistä tai laissa määritellyistä käytännöistä siten, että nämä säännöt ja edut ovat räätälöityjä kyseisen työnantajan tarpeisiin ja työympäristöön. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työehtosopimukset, jotka määrittelevät palkat, työajat ja lomat tietyllä alalla tai yrityksessä, mutta jotka voivat silti sisältää työpaikkakohtaisia lisämääräyksiä.

Työpaikkakohtaiset järjestelyt voivat koskea monia eri asioita. Ne voivat liittyä työsuhteen ehtoihin, kuten palkkaukseen, työaikajärjestelyihin (esim. liukuva työaika), etuihin (esim. lounassetelit, liikuntaedut, työterveyshuollon taso) tai työolosuhteisiin (esim. etätyömahdollisuudet, työvälineet). Lisäksi ne voivat kattaa perehdytyksen, koulutusmahdollisuudet, urakehityksen, henkilöstöhallinnon käytännöt ja työhyvinvointiin liittyvät toimenpiteet.

Näiden käytäntöjen tarkoituksena on usein parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä, tuottavuutta ja sitoutumista yritykseen, samalla kun ne vastaavat työnantajan liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja työkulttuuriin. Työpaikkakohtaiset sopimukset ja käytännöt neuvotellaan yleensä työnantajan ja työntekijöiden edustajien (esim. luottamusmies, ammattiliitto) välillä. Ne voivat olla osa laajempaa työehtosopimusta tai itsenäisiä yrityskohtaisia sopimuksia.