työllisyysmahdollisuuksia

Työllisyysmahdollisuuksia kuvaa työn tarjonta ja mahdollisuus päästä palkkatyöhön. Ne riippuvat sekä taloudellisista suhdanteista että yksilön osaamisesta, koulutuksesta ja työkokemuksesta. Hyvin toimiva työmarkkina tarjoaa laajan valikoiman paikkoja erilaisille taustoille ja elämäntilanteille, sekä palkkatyötä että harjoittelua tai muita ansiotuloja.

Tekijöitä, jotka muokkaavat työllisyysmahdollisuuksia, ovat muun muassa talouskasvun vakaus, toimialojen muutokset ja digitalisaatio, koulutusjärjestelmän sopeutuvuus sekä alueellinen eriytyminen. Ikä, etnisyys, kielitaito, terveydentila ja perhetilanne voivat vaikuttaa kykyyn hakea ja saada työtä. Kansainvälisessä ympäristössä maahanmuuttajien ja nuorten työllisyys ovat usein erityisesti huomioituja.

Tyypillisiä töiden muotoja ovat vakituinen kokoaikatyö, osa-aikatyö, määräaikaiset työt, harjoittelut ja oppisopimukset sekä keikkatyö. Esteitä työllisyysmahdollisuuksille voivat olla osaamisen ja kielitaidon puute, päällekkäiset vastuut, syrjintä, kelpoisuuksien puuttuminen sekä liikkumis- tai asumisesteet.

Politiikassa työllisyysmahdollisuuksia pyritään parantamaan aktiivisilla työmarkkinapolitiikoilla, kuten koulutuksella, uudelleen koulutuksella, tukityöllistämisellä ja työnantajakohtaisilla kannustimilla sekä julkisilla työvoimatoimistoilla. Työllisyysasteiden ja avointen työpaikkojen määrän seuraaminen tilastoista sekä työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan tasapainon analysointi mittaavat kehitystä.