vakituinen

Vakituinen on suomen kielen adjektiivi, jolla tarkoitetaan jotakin pysyvää, kestävää tai jatkuvaa eikä tilapäistä. Sitä käytetään sekä kuvaamaan olosuhteita että tiloja, kuten työsuhdetta, oleskelua ja suhteita. Yleisimmät ilmaisut ovat vakituinen työsuhde sekä vakituinen oleskelulupa tai vakituinen asuinpaikka.

Etymologia: Sanan juuret ovat adjektiivissa vakaa (stabiili, kiinteä) ja siihen lisätyllä -tuinen-päätteellä, joka muodostaa adjektiiveja kuvaamaan pysyvyyttä tai ominaisuutta.

Käyttö työelämässä: Vakituinen työsuhde viittaa sopimukseen, jonka kesto on toistaiseksi voimassa oleva. Tämä on eroa määrä-aikaiselle työsopimukselle (tilapäinen sopimus). Suomessa yleisin käytäntö on puhua toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta, kun halutaan korostaa pysyvää työsuhdetta.

Käyttö oleskelussa ja asumisessa: Maahanmuutto- ja oleskeluasioissa vakituinen oleskelulupa merkitsee pysyvää oikeutta asua maassa. Samoin vakituinen asuinpaikka viittaa pitkäaikaiseen, ei tilapäiseen asuinjärjestelyyn.

Muut käyttöyhteydet: Vakituinen voi tarkoittaa myös pysyvää suhdetta, virkaa tai asemaa, kuten vakituinen virka. Saman rinnalla käytetään synonyymejä kuten pysyvä, jatkuva, mutta kontekstin perusteella valitaan erityisesti pysyvyyttä korostava ilmaisu.

Lähde ja termien käyttö vaihtelee kontekstin mukaan, mutta yleisnäkökulmana on pysyvyys sekä pitkäaikainen tilanne.