tutkimusjoukosta

Tutkimusjoukko, eli kohdepopulaatio, tarkoittaa tutkimuksessa sitä joukkoa ihmisiä, asioita tai tapahtumia, joista havainnot kerätään ja joiden ominaisuuksia tutkimus pyrkii kuvaamaan. Tutkimusjoukko määritellään usein tutkimuksen tavoitteiden, ilmiön luonteen ja käytettävissä olevan datan mukaan. Määrittely vaikuttaa siihen, mille populaatiolle tulokset ovat yleistettävissä sekä miten tutkimus tulisi tulkita käytännössä.

Ennen otantaa määritellään kohdepopulaatio sekä siihen liittyvät kriteerit. Tämän lisäksi otetaan huomioon saatavissa oleva väestö ja otantakehys sekä inkluusio- ja ekskluusiokriteerit. Otantakehys voi poiketa kohdepopulaatiosta käytettävissä olevan aineiston tai käytännön rajoitteiden vuoksi. Näiden määritelmien selkeys vaikuttaa tutkimuksen mahdollisuuksiin kerätä edustavaa aineistoa ja arvioida ulkoista validiteettia.

Yleisinä otantamenetelminä käytetään muun muassa satunnaisotantaa, stratifiointia, klusteriottoa sekä harkinnanvaraista otantaa. Satunnaiset otannat auttavat parantamaan edustavuutta, mutta käytännön käytössä virhemarginaaleja ja vastausprosenttia on syytä harkita. Epäedustavat otantamenetelmät, matala vastausprosentti sekä puutteet datankeruussa voivat heikentää tulosten yleistettävyyttä.

Raportoinnissa on tärkeää kuvata tarkasti, miten tutkimusjoukko on määritelty, mitkä ovat inkluusio- ja ekskluosiokriteerit sekä millaisia rajoituksia tuloksilla on yleistettävyyden kannalta. Tarvittaessa on esitettävä lisäselvityksiä ja pohdintaa siitä, miten tutkimuksen tulokset liittyvät muihin populaatioihin tai konteksteihin.