tutkimusaukot

Tutkimusaukot tarkoittavat tutkimusalan tilaa, jossa toivotun tiedon ja vastauksien löytäminen on puutteellista tai epävarvaa. Aukot voivat johtua vähäisestä tutkimuksesta, vanhentuneista tai epäyhtenevistä tuloksista, rajoittuneista aineistoista, yksittäisten kontekstien poissulkemisesta tai menetelmällisistä puutteista. Tavoitteena on tunnistaa tällaiset kohdat, jotta tutkimus voi tukea päätöksentekoa, käytäntöä ja teorian kehittämistä.

Tutkimusaukot voidaan luokitella eri tavoin. Tekoja voivat olla tiedon puute (empirinen aukko), ristiriitaiset tai epävarmat tulokset (epävarmuuden aukko), käsitteelliset tai määrittelyyn liittyvät puutteet (konseptuaalinen aukko) sekä menetelmälliset tai kontekstuaaliset puutteet (metodologinen tai kontekstuaalinen aukko).

Aukkojen kartoituksessa käytetään muun muassa systemaattisia kirjallisuuskatsauksia, scoping-katsauksia ja aukkojen kartoitusta eli gap map -menetelmiä. Läsnä olevia matalatehoisia tai vanhentuneita todisteita arvioidaan, ja sidosryhmien kanssa käydään keskusteluja priorisointitarpeista. Tämä ohjaa tulevaa tutkimusta, rahoitusta ja politiikkaa kohti kysymyksiä, joilla on suurin vaikutus.

Aukkojen täyttämiseksi tarvitaan kohdennettuja tutkimuksia, menetelmäkehitystä ja laadukasta datankeruuta sekä vuorovaikutusta käytännön toimijoiden kanssa. Haasteina ovat julkaisut syntyvyyden ja kielikysymysten vaikutus, julkaisu- ja skeemoanalyysien vinoutumat sekä nopeasti muuttuvat alat.