tunnuksena

Tunnuksena on suomen kielen adjektiivinen adessiivimuoto sanasta tunnus. Tunnus voi tarkoittaa identiteettiä, symbolia, merkkiä, koodia tai nimimerkkiä, riippuen kontekstista. Adessivimuotoa käytetään ilmaisemaan, että jokin asia toimii tässä tapauksessa kyseisenä tunnuksena tai identiteetin roolissa. Näin ollen tunnuksena voidaan pitää sitä, mikä yksilö tai objekti erottelee tai tunnistaa.

Käyttökonteksteja on sekä digitaalisia että arkisempia. Digitaalisissa palveluissa tunnuksena käytetään usein sähköpostiosoitetta tai käyttäjänimeä, jolla käyttäjä identifioidaan palveluun. Esimerkiksi lauseessa Palveluun kirjaudutaan omalla tunnuksella käytetään usein sähköpostiosoitetta tai käyttäjänimeä tunnuksena. Tunnuksena voi toimia myös esimerkiksi tila- tai ryhmän nimi, leima tai muu identiteetti, jota vastaan käyttäjä tai objekti voidaan erittää muista.

Etymologisesti sana tunnus liittyy identifiointiin ja tunnistamiseen. Suomen kielessä tunnus-sanaa käytetään sekä yleisessä merkityksessä identiteetistä että spesifisemmissä ilmaisuissa kuten käyttäjätunnus tai järjestelmän merkkitunnus. Adessiivimuotoa tunnuksena käytetään erityisesti kuvaamaan roolia tai tehtävää: esimerkiksi “tunnuksena toimii käyttäjänimi” tarkoittaa, että kyseinen nimi toimii identiteetin merkkinä.

Lähinnä siihen liittyviä termejä ovat tunnistus, tunnistautuminen sekä tiedonhallinnan konteksteissa käytetyt ilmaisut kuten käyttäjätunnus, salasana ja varmenne. Tunnuksena-käytännön ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miten identiteettejä ja merkkejä käsitellään kirjautumisissa, pääsyissä ja digitaalisten suhteiden luomisessa.