tunneäly

Tunneäly, suomenkielinen termi emotional intelligence, viittaa yksilön kykyyn tunnistaa omia ja muiden tunteita, ymmärtää niiden merkityksiä sekä hallita tunteita tarkoituksenmukaisesti. Se kattaa tunteiden havainnoinnin, niiden käyttämisen ajattelun ohjaamiseen sekä sosiaalisten tilanteiden hallinnan, kuten viestinnän ja ihmissuhteiden rakentamisen.

Historiallisesti käsite nousi 1990-luvulla Saloveyn ja Mayerin työn myötä. Heidän neljän osa-alueen malli jakaa tunteiden käsittelyn kyvyt: tunnistaminen, käyttö, ymmärtäminen ja hallinta. Myöhemmin Goleman lisäsi ja popularisoi käsitettä; hän erotti viisi osa-aluetta: itsetietoisuus, itsesäätely, motivaatio, empatia ja sosiaaliset taidot. Tunneälyä tarkastellaan myös kahdella päätasolla: kykyihin perustuvana (ability EI) sekä itsereflektiivisenä, piirteisiin perustuvana tunteiden kyvykkyytenä (trait EI). Mittaaminen tapahtuu esimerkiksi suoritusperusteisella MSCEIT-testillä (ability) sekä varhaisilla, itsearvioon perustuvilla kyselyillä kuten EQ-i 2.0 (trait).

Sovellukset ulottuvat työelämään, kuten johtajuuden, tiimityön ja vuorovaikutuksen parantamiseen, sekä koulutukseen, konfliktinhallintaan ja asiakaspalveluun. Tunneälyä pidetään tärkeänä osana sosiaalista kompetenssia ja resilienssiä, ja sitä käytetään sekä urakehityksen tukena että terapeuttisissa ja käytännöllisissä konteksteissa.

Kritiikki kohdistuu mittausten pätevyyteen ja kulttuurien välisiin eroja: osa mittareista mittaa enemmän itsetuntoa kuin todellisia kykyjä, tutkimukset vaihtelevat otoskoko- ja kontekstisidonnaisuudeltaan, eikä kaikkia väittämiä kyvyistä ole vahvistettu. Tunneäly voidaan kuitenkin kehittää koulutuksella ja harjoitteilla, ja toimenpiteet voivat parantaa sosiaalista vuorovaikutusta lyhyelläkin aikavälillä.