tulonsiirto

Tulonsiirto, tai tulonsiirrot, on talousteoreettinen ja sosiaalipoliittinen käsite, jolla tarkoitetaan julkisen tai yksityisen toimijan suorittamia rahallisia tai in-kind -tukia yksilöille tai kotitalouksille. Tavoitteena on vähentää tuloeroja, torjua köyhyyttä, tarjota sosiaalista turvaa sekä vakauttaa taloutta. Siirrot voivat olla suoria tai välillisiä, universaaleja tai tulotason perusteella rajattuja, sekä rahallisia että in-kind -tukia kuten palvelut.

Suoriin tulonsiirtoihin kuuluvat esimerkiksi vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke, työttömyysetuudet, sosiaalihuolto, lapsiperheetuetukset, asumistuki ja opiskelijatukiaiset. Välillisiä tulonsiirtoja ovat julkisesti rahoitetut palvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus, sekä verotuksen yhteydessä tapahtuvat tukimuodot ja verovähennykset. Rahoitus pyritään järjestämään verotuksella ja sosiaaliturvameloituksella, ja ne toteuttavat hallinnon toimielimet sekä julkiset järjestelmät.

Käytännössä tulonsiirrot ovat keskeisiä osia monissa maissa, erityisesti hyvinvointivaltioissa. Esimerkiksi Pohjoismaiden malli käyttää laajoja ja usein universaaleja tuki- ja palvelujärjestelmiä, joiden rahoitus muodostuu verotuksesta ja sosiaaliturvameloituksista sekä julkisista palveluista. Tulonsiirtoihin liittyy aina politiikan oikeudenmukaisuus, tehokkuus ja kannustinvaikutukset, joiden tasapainottaminen on keskeistä.

Suomessa tulonsiirrot hallinnoidaan suurelta osin julkisen sektorin toimesta, ja niiden toteuttamiseen osallistuvat muun muassa Kela, eläketurvajärjestelmät ja paikalliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tulonsiirrot ovat olennainen osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää, jonka tavoitteena on turvata toimeentulo, tukea vaikeuksissa olevia ja edistää yhteiskunnan koheesiota.