tulotason

Tulotason käsite viittaa populaation tai sen osien tulojen yleiseen tasoon. Se kuvaa yksilöiden, kotitalouksien tai alueiden taloudellista hyvinvointia ja voi viitata sekä ennen veroja ja vähennyksiä (bruttotulo) että verojen ja tulonsiirtojen jälkeen käytettävissä oleviin tuloihin.

Mittaaminen tulotason tavoitteisiin voidaan tehdä monella tavalla. Yleisimpiä mittareita ovat mediaani- tai keskitulot sekä ekvivaloitu käytettävissä oleva tulo, joka ottaa huomioon kotitalouden koon ja koostumuksen. Tulevat tulot voivat olla myös per capita -lukuja tai kokonaistulon tasoja tilastokeskuksien ja muiden tilastointiorganisaatioiden julkaisemien aineistojen perusteella. Kansainvälisesti tulotasoja vertaillaan usein ostovoima- tai hintatasoerot huomioivilla menetelmillä.

Käyttötarkoitukset ja sovellukset ovat laajat. Tulotason muutoksia seurataan talouskasvun, työllisyyden, palkkapolitiikan ja verotuksen vaikutusten arvioimiseksi sekä eriarvoisuuden ja köyhyyden analysoimiseksi. Käytetyimpiä mittareita ovat tuloerot, kuten Gini-kerroin sekä tulonjakolaarit, mutta myös köyhyys- ja elinolosuhteiden indikaattorit riippuvat tulotasosta. Tulotason analyysi auttaa myös politiikan suunnittelussa, kuten vero- ja vähennystoimien sekä tulonsiirtojen vaikutusten arvioinnissa.

Rajoitteita tulotason arvioinnissa ovat tilastolliset epävarmuudet sekä se, ettei pelkkä tulotaso aina kuvaa elinkustannusten vaihtelua tai kotitalouksien varallisuutta kokonaisuudessaan. Lisäksi tulojen rekisteröinti voi jäädä puutteelliseksi, ja epävirallinen työ sekä alueelliset elinkustannukset voivat vääristää vertailuja.