toksityypit

Toksityypit tarkoittavat toksikologiassa erilaisten haitallisten vaikutusten luokittelua, joita kemikaalit ja biologiset aineet voivat aiheuttaa ihmisille, eläimille sekä ympäristölle. Luokittelu helpottaa altistumisen vaikutusmekanismien ymmärtämistä, riskinarviointia sekä turvallisuus- ja sääntelytoimenpiteiden suunnittelua.

Yleisimmät toksityyppiluokitukset jaotellaan pääasiassa vaikutuspaikan ja aikavälin mukaan. Akuutti toksisuus ilmenee nopeasti suurten annosten yhteydessä ja voi aiheuttaa välittömiä oireita tai kuoleman. Krooninen toksisuus johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta pienemmille annoksille ja voi kehittyä vasta pitemmän ajan kuluessa. Subakuutti ja subkrooninen toksisuus kuvaavat lyhyen- ja keskipitkän aikavälin vaikutuksia. Kohde-elinjakohtaiset toksisuustyypit sisältävät hepatotoksisuuden (maksavauriot), nefrotoksisuuden (munuaisvauriot), neurotoksisuuden (hermoston toiminnan häiriöt) sekä hematotoksisuuden. Muita tärkeitä kategorioita ovat immunotoksisuus, kehitys- ja lisääntymistoksisuus sekä genotoksisuus ja mutageneesi. Lisäksi on huomioitava fotosensitiivisyys sekä ympäristö- ja ekotoksisuus sekä mahdolliset bioakkumulatiiviset vaikutukset.

Arviointi ja mittaus perustuvat sekä in vivo- että in vitro -tutkimuksiin. Keskeisiä mittapuita ovat LD50 ja LC50 (mitä suurempi arvo, sitä vähemmän toksinen), NOAEL sekä LOAEL sekä EC50. Kansainväliset standardit, kuten OECD-testiohjelmat, ohjaavat toksisuustestejä ja tiedon raportointia.

Toksityyppien tunteminen tukee riskinarviointia sekä lupahakemusten ja käyttöohjeiden laatimista lääkkeille, kemikaaleille ja ympäristöaineille.