toksisuudestaan

Toksisuudestaan viittaa kyky aiheuttaa haittaa tai vahinkoa biologiselle järjestelmälle. Toksisuus on ilmiö, jota käytetään kuvaamaan haitallisten aineiden tai tekijöiden vaikutuksia ihmisiin, eläimiin tai ekosysteemeihin. Toksisuus riippuu kontekstista ja erityisesti annoksesta, altistusreitistä, tutkimusmallista sekä kohde-organismista.

Toksisuuden tyypit ja luokittelu voidaan karkeasti jakaa akuuttiin ja krooniseen toksisuuteen. Akuttitoksisuus ilmenee nopeasti altistuksen jälkeen; krooninen toksisuus kehittyy pitkäaikaisen tai toistuvan altistuksen seurauksena. Toksisuus voi olla paikallista (vaikuttaa vain kosketuspinnassa tai siihen liittyvässä kudoksessa) tai systeemistä (vaikuttaa koko elimistöön). Lisäksi toksisia vaikutuksia voidaan luonnehtia bioakkumuloiviksi, ja niitä voidaan luonnehtia mutageenisiksi, teratogeenisiksi tai karsinogeenisiksi riippuen vaikutustavasta ja kohdeorganismista.

Toksisuuden mittaaminen perustuu annos-vasteseikkoihin. Yleisiä mittausarvoja ovat LD50 ja LC50, jotka kuvaavat kätettävän annoksen tai pitoisuuden, jolla geenit tietyillä koe-eläimillä aiheuttavat tappavan osuuden. NOAEL ja LOAEL määrittelevät altistustasot, joihin ei havaita haittavaikutuksia tai joihin haittavaikutukset ilmenevät.

Toksisuuden arviointi huomioi sekä aineen ominaisuudet että käyttäjän olosuhteet: annos, kesto, altistusreitit (oraalinen, inhalatiivinen, iho), yksilölliset tekijät (ikä, terveydentila, lajikohtaiset erot) sekä ympäristötekijät. Turvallisuustyö ja sääntely perustuvat toksikologiseen tutkimukseen sekä turvallisuustiedotteisiin ja ympäristö- sekä kuluttajansuoja-asetuksiin. Esimerkkejä toisiinsa liittyvistä aiheista ovat kemikaalien riskinarviointi, työterveys ja poisveto- sekä varaumuudelliset toimenpiteet.