toksikokinetiikan

Toksikokinetiikka on toksikologian ala, joka käsittelee sitä, miten haitalliset aineet imeytyvät, jakautuvat, metabolisoituvat ja erittyvät elimistöstä. Sen tavoitteena on ymmärtää altistuksesta syntyvä sisäinen pitoisuus ja sen aikaiset muutokset sekä miten nämä pitoisuudet voivat vaikuttaa kudoksiin ja elintoimintoihin.

Keskeisiä käsitteitä ovat imeytyminen, jakautuminen, metabolia ja erittyminen (ADME). Imeytyminen riippuu altistumisen reitistä (suun kautta, ihon tai keuhkojen kautta) sekä aineen ominaisuuksista, kuten lipofiilisyydestä. Jakautuminen tapahtuu verenkierron kautta ja kohdistuu eri kudoksiin; lipofiiliset aineet voivat kerääntyä rasvakudokseen tai kohdentua elimiin, joissa ne voivat aiheuttaa pitkäkestoisia pitoisuuksia. Metabolia, useimmiten maksassa, muuttaa haitalliset yhdisteet vesiliukoisemmiksi ja helpommin erittyviksi. Erittyminen tapahtuu pääasiassa munuaisten kautta virtsaan tai sapen kautta ulos; joskus se tapahtuu keuhkojen kautta.

Toksikokinetiikassa käytetään useita parametreja, kuten puoliintumisaikaa, jakautumisvolyymiä (Vd), kokonaispuhdistusta (Cl) ja bioavailabilityä. Lisäksi hyödynnetään in vivo- ja in vitro -menetelmiä sekä fysiologisesti基盤aalaisia malleja (PBPK), joiden avulla voidaan ennustaa aineen käyttäytymistä eri lajeissa, ikäryhmissä ja altistumistilanteissa.

Sovellukset ja merkitys: sen avulla suoritetaan riskinarviointia ja sääntelyä, määritellään turvallisuusrajoja ja referenssipitoisuuksia sekä otetaan huomioon yksilölliset tekijät kuten ikä, laji, sukupuoli, geneettiset variaatiot, sairaudet sekä yhdisteiden yhteisvaikutukset.