toistomittausten

Toistomittausten käsite viittaa mittaussarjoihin, joissa samaa mittausta toistetaan useaan kertaan samoissa olosuhteissa ja samalla laitteella. Niiden tarkoituksena on arvioida mittausmenetelmän toistettavuutta sekä tarkkuutta ja kuvata mittausvaihtelun määrää, kun olosuhteet pidetään mahdollisimman vakaina. Tämä on keskeinen osa laadunvalvontaa, laboratorion mittausmenetelmän validointia sekä tutkimusten replikoitavuutta.

Suunnittelussa korostuvat laitekalibrointi, ympäristötekijöiden kontrolli sekä riittävä toistojen määrä. Yleensä suoritetaan useita toistoja yhdellä kohteella tai näytteellä, ja toistoja voidaan tehdä useissa eri sessioissa, jotta voidaan erottaa mittausero, joka syntyy nopeasti vaihtuvista tekijöistä. Riittävä toistojen määrä riippuu halutusta tarkkuudesta ja sovelluksesta.

Tilastollisessa analyysissä toistomittausten tulokset tiivistetään keskiarvolla ja hajonnalla. Käytettyjä mittareita ovat keskihajonta (SD) ja vaihtelukerroin (CV). Varianssianalyysi (ANOVA) sekä intraluokkainen korrelaatiokertoimen (ICC) kaltaiset mittarit voivat erottaa toistettavuuden lähteet ja mittausmenetelmän luotettavuuden. Bland–Altman -analyysiä voidaan käyttää mittausten sopivuuden arviointiin toisen mittausmenetelmän kanssa.

Raportoinnissa kerrotaan mittauslaitteen ja -menetelmän kuvaus, kalibrointihistoria sekä olosuhteet (esimerkiksi lämpötila ja kosteus), toistojen määrä ja käytetyt tilastolliset mittarit. Tulokset esitetään selkeästi, yleensä mainiten toistomittausten sisäisen hajonnan sekä luotettavuusarvot, jotta tutkimus tai laitteistovalmistaja voi arvioida menetelmän luotettavuutta.