toimintarajoitteita

Toimintarajoitteita tarkoitetaan yksilön rajoituksia hänen arjen toiminnoissaan johtuen terveydellisestä tilasta, sairaudesta, vammasta tai muusta terveydellisestä syystä. Toimintarajoitteet voivat koskea esimerkiksi liikkumista, itsestä huolehtimista, viestintää, kognitiivisia tehtäviä tai näkö- ja kuuloaistia. Ne voivat olla tilapäisiä tai pysyviä, ja niiden vakavuus sekä vaikutus arkeen riippuvat sekä yksilöstä että ympäristöstä.

ICF-viitekehyksessä toimintakyky muodostuu toiminnan suoriutumisesta, osallistumisesta sekä ympäristö- ja henkilötekijöistä. Toimintarajoitteet voivat ilmetä eri tavoin: liikuntarajoitteet kuten vaikeudet nousta portaita tai kulkea pitkiä matkoja, itsestä huolehtimisen tehtävät kuten peseytyminen tai pukeutuminen, viestintä tai kognitiiviset haasteet, sekä näkö- tai kuulovammat. Osa rajoitteista on tilapäisiä, osa pysyviä, ja ne voivat pahentua ilman asianmukaisia tukitoimia ja esteettömyyttä.

Arviointi tehdään terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden ammattilaisten toimesta. Käytettyjä mittareita ovat päivittäisten toimintojen suoriutumisen arviointi sekä osallistumisen ja kognitiivisen toiminnan tilan arviointi. Tukitoimet voivat koostua kuntoutuksesta, apuvälineistä, koti- ja työpaikan ympäristön muutoksista sekä erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Toimintarajoitteet vaikuttavat usein päivittäiseen elämään, työhön, opiskeluun ja sosiaaliseen osallistumiseen. Tuen ja sopeutumisen tavoitteena on lisätä itsenäisyyttä ja osallisuutta. Kansallisesti ja kansainvälisesti painotetaan esteettömyyttä, saatavuutta sekä syrjimättömyyttä.